keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita


Jotensakin ärsyttävä kirja arvostella. Ensinnäkin jutun varsinainen käänne on mahdoton esitellä arvostelussa, koska ensilukija pettyy. Toiseksi järkevä esittely on vaikeaa juuri elintärkeiden yksityiskohtien salaamisen vuoksi.

Jupisen aluksi suomennoksen nimestä "Herrasmiehiä ja huijareita"? Kirjassa on yksi oikein tehokas huijari, suorastaan sympaattinen konnamaisuudestaan huolimatta. Herrasmiehiä on vaikea löytää. Kyse on yksityisestä poikakoulusta nimeltään St. Oswald. Toinen kertojista on liitutahrainen ja ärhäkkä latinan opettaja, joka on jäämässä eläkkeelle. Toinen on nimetön nuori opettaja, jonka päämäärä on kumota koko koulu sabotoimalla se sisäpuolelta.

Nuori opettaja on tullut puhtaasti väärentämällä paperinsa, vaikka hän yllätyksekseen huomaa olevansa hyvä opettaja. Hän oli lapsena talonmiehen jälkeläinen, kadehti koulun oppilaita, pääsi tutustumaan kouluun varastamalla isänsä avaimet ja asuste asusteella koulupuvun. Hän tutustui - jopa rakastui - yhteen koulun oppilaaseen, mutta uhkarohkeus päättyi traagisesti. Aikuistuttuaan hän päätti tulla tuhoamaan koulun.

Iäkäs opettaja puolestaan on koululle uskollinen kirjaimellisesti kuolemaan asti. Hän alkaa epäillä sabotaasia ja lopulta myös kuolemantapauksia sattuu.

Kirjassa on ehdottomasti puolensa, mutta valitttavasti sen salaisuuden paljastuminen jonka yritän pitää salaisuutena) pilasi toisen lukukerran. Eli yhden kerran kirja. Joskin ihan hyvä yhden kerran kirja.

Niin, ja nämä yksityiset poikakoulut eivät oikein kiehdo suomalaista naispuolista opiskelijaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti