torstai 17. tammikuuta 2013

Tea Obrecht: Tiikerin vaimo


Kirjan takakansi mainosti perinnetarinoita, tiikerin vaimoa ja kuolematonta miestä, jotka todella ovat hyvin tärkeitä tarinassa. Sen sijaan pääasia on jäänyt mainitsematta. Kirja käsittelee Jugoslavian eri sotia ja niiden jälkeisiä traumoja.

Kertoja, nuori lääkäri nimeltä Natalia, on mennyt ystävättärensä kanssa rokottamaan orpokodin lapsia. Hän saa puhelinsoiton. Hänen isoisänsä, elämän tärkein hahmo, on kuollut - ja vieläpä lähellä hänen sen hetkistä olopaikkaansa. Natalia muistelee isoisäänsä, tämän kertomia tarinoita ja myös Jugoslavian elämää ja tilannetta. Ainoa kirjassa mainittu valtakunnan raja on Romanian, mutta "meikäläiset" ja "teikäläiset" tulevat esiin, samoin sodissa kuolleet hyvin yllättävissä ja arkipäiväisissäkin tilanteissa - orpokodin lähellä on kulkijaporukka, joka kaivelee viinitarhassa, ja he etsivät sinne haudattua sukulaista, joka sairastuttaa lapset, ellei häntä haudata kunnolla. Kuoleman syy paljastuu tarinan mittaan, samoin orpokodin mukavien pitäjien elämänkohtalot, Jugoslavian puitteissa arkipäiväiset, täällä muualla puistattavat.

Samalla sovitetaan tarinaan isoisän kertomukset tiikerin vaimosta ja kuolemattomasta miehestä. Pidin kuolemattomasta miehestä erityisen paljon - muun muassa siksi, että idea Kuoleman veljenpojasta on tunnettu myös suomalaisessa tarustossa. Tunnustan, että ensin tuskastuin - taas yksi vampyyri  - ja juuri siksi hillitty ja kohtelias kuolematon mies oli niin erityisen miellyttävä tuttavuus. Tiikerin vaimo on surullinen tarina ja päättyy onnettomasti, kuten kunnon perinnetarinan oikeastaan kuuluukin päättyä.

Hämmästyttävän hyvin rakennettu kirja. Tarinat lomittuvat keskenään sujuvasti ja juohevasti. Loppu on mytologinen. Hyvää luettavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti